Koda-p2025-mi ataatsimeersuarneranit

Pingasunngorneq apriilip 30-ani Koda-p ataatsimeersuarnera Amager Bio-mi ingerlanneqarpoq. Ataatsimeersuarnerup aallartinnerani siulittaasoq Loui Törnqvist peqataasunut tikilluaqqusivoq, oqalugiarnerminilu oqariartuutigalugu Koda tassaasoq suliffeqarfik angisooq aammalu piginnittussaatitaasunut tunngatillugu aqutsisooqatigiit annertuumik akisussaaffeqarnerat pillugu – kisianni pingaarnertut Koda tassaasoq ilaasortakkaaq – 50.000-it sinnerlugit – kattuffiusoq.

“Ulloq manna peqataasunut akisussaaffiliivoq annertuumik. Aalajangersaasussaavugut – aamma ilaasortat maaniinngitsut sinnerlugit. Aalajngersaasussaavugullu siunissami ilaasortassatta atugassaat pillugit. Taamaattumik ataatsimeersuarnermi – tassa Kodami aqunneqarneranut qitiutinnerpaartaanut peqataaneq – pisussaaffiliivoq annertuumik. PIsussaaffiliiginnaranilu nukittoqutaavoq annertuumik. Tamatuma kingorna Koda ilaasortasalu akisussaaqatigiinneranik ersersitsisuulluni. Kodap ilaasortat ikittunnguit pinnatik – kisianni ilaasortaasa tamarmik avitseqatigiiffigisaat.” - Loui Törnqvist oqarpoq.Oqaaseqarnerminilu ullup sinnerata ingerlanissaanut eqqaasitsivoq. Ulloq oqartussaaqatigiinnerup ullorimmagu, ilaasortat piginnaanerannik tunuliaqutsigaq, tamannalu tassaasoq Ataatsimeersuarnerup 2025ip sinaakkutigalugu ammarneqarfia.

Siulittaasup nalunaarutaa – nipilersortartuuneq nukittorsaajuarnissaq tamatta sulissutigaarput

Siulittaasoq Loui Törnqvist ukioq 2024 pillugu nalunaarusiaminik ukiup siuliani pisimasut oqariartuutaasimasullu pingaarnerit saqqummiuppai.

Oqalugiarnermini aallarniissutigaa nipilersornerup inuiaqatigiinni kulturikkullu qanoq pingaaruteqartiginera pillugu, Kodallu tamanna periusialiaanut nipilersornerup nukittorsarneqarneranut attuumassutilinnik immikkut 2024mi oqariartuutigisarsimasaminnuttunngasunik qaqilerivoq. Ilaatigut silassorissuliap kingunerluutai, suiaassuseq aallaavigalugu assigiinnginnerujussuaq, tarnikkut peqqinneq atungassarititaasullu, Kodap kulturikkut aningaasaliissutigisartagai pillugit taavalu aningaaasarsiornikkut, inuiaqatigiinni, avatangaaisitigullu nungusaataanngitsumik nipilersortartuunerup sinaakkuserluarneqaranissaaa pillugu, tamat assigiimmik periarfissaqarfigalugu ineriartorsinnaanissaasa pingaaruteqassusaat pillugit.

“Ukioq 2024ip ersarissumik takutippaa nipilersornermi inuussutissarsiuteqarneq patajaannerusoq nammineerisamik pilersinneqarsinnaanngitsoq. ataavartumillu sulissutigiuarnissaali pisariaqartarpoq. Massakkullu atuuttut attatiinnarnissaalluunniit ilungersuutinngikkaanni annaaneqariaannaasut pisut ersersereermassuk” Loui Törnqvist oqarpoq, naggasiilluni oqaaseqanngitsiarnermini oqarluni imatut;

“Kisimiilluta suliaq kivissinnaanngilarput. Kodap nukittunera ilissinninngaanneerpoq, ilaasortatsinneerpoq. Taamaattumik naggasiillunga oqarusuppunga qujanaq. Nipilersungassiortuarnissinnut qujanaq. Peqataallusi sunniuteqarusuttuarnissinnut qujanaq.”

Ukiumoortumik naatsorsuutit aamma paasiniaasinnaanerup ersarissusaa pillugu nalunaarusiap akuersissutigineqarneri

Ataatsimeersuarnermilu tullinnguuttut pingaarutillit immikkut sammisaqartut tassaapput, ukiumoortumik naatsorsuutit akuersissutigineqarnerat, paasiniaasinnaanerup ersarissusaa pillugu nalunaarusiap akuersissutigineqarneri, naggasiullugulu autorit saqqummersitsisartullu sinnerlugit Kodap siulersuisuinut ilaasortaatitassat sinniisussaasanillu qinersinerit ingerlanneqarput.

Siullertullu nalunaarutit pineqartut pillugit Koda-p pisortaanit Gorm Arildsen-imit saqqummiunneqarput, inerniliissutigalugu imatut oqaasertalerneqarlutik:

“Ukioq manna aningaasatigut nalorninartorsiunngitsumik inissippugut – taamaalilluta ukiuni tulliuttuni Koda nukittunerpaamik inissisimasinnaanissaa qulakkeerneqarpoq,” oqarpoq pisortaq.

Naatsorsuutit aamma paasiniaasinnaanerup ersarissusaanut nalunaarusiat tamarmik peqataasunit amerlanernit akuersissutigineqarput.

Siulersuisuni ilaasortaq nutaaq qinerneqartoq

Oqaluuserineqartussami tullermi siulersuisunut qinersisoqarpoq. Qinigassanngortittunit qulingiluaneersunit siulersuisunut qinerneqartussaapput marluk, siullertut autorit sinnerlugit tulliatullu saqqummersitsivinniit innersuunneqartoq. Taavalu taakku avataasigut siulersuisunut sinniisunngortussat pingasut:

qinigassanngortittut tamarmik ataasiakkaarlugit nammineq suliniutiminik saqqummiussereersullu, qinersineq ingerlanneqareernerini qinigaasut ukuupput:

Taasinerit kingorna qinerneqarput saxofonertartoq aamma erinniortorlu Pernille Bévort autorit sinnerlugit nutaatut ilaasortanngorpoq taavalu massakkut siulittaasuusoq Loui Törnqvist saqqummersitsisarfiit sinnerlugit ilaasortassatut qinersinermi unammillerteqanngitsumik ingerlaqqilluni.

Koda-p kulturikkut aningaasaliissutaasa pillugit oqallinneq

Unitsiareernerup kingorna kulturikkut aningaasaliissutit pillugit oqallinneq ingerlanneqarpoq. Ukioq kingulleq ataatsimeersuarnermi taanna assut oqallisigineqarsimasoq pillugu siulersuisut aalajangerput ukioq manna ataatsimeersuarnermu akunneq ataaseq affarlu immikkut taanna pillugu oqallittoqassasoq.

Oqallinnermi tunngavigineqarpoq avataaneersumit Epinion-p 2024-ip naalersoq misissuisimanera ukioq naalersoq siulersuisunut tunniunneqarsimasoq.

Oqallinneq sioqqullugu Loui Törnqvist saqqummiussivoq oqallinnerlu taamaalillugu sinaakkutissaa inissillugu, kingorna Jakob Kæstel Epinion-imeersup misissuisimanerup pingaarnertut inerneri saqqummiullugit.

Loui Törnqvist-ip siulersuisunit innersuussutaasut saqqummiuppai assersuutigalguu kulturikkut aningaasaliissutit tunniussilernermi ilanngaataasartut pilluit Kodap politikkia, Kodap aningaasaliissutigisartagaanut politikki, piginneqqartussanut agguaassisarnermut Kodap politikkia taavalu Kodap aningaasanut atunngitsoorneqarsimasunut atuisinnaaneranut politikki pillugu.

Saqqummiussisoqareernerata kingorna ilaasortat oqqaseqarusuttut tamarmik 1 minutimik oqaaseqarsinnaatitaapput, piffissarititaasoq pissutigalugu ilaasortat tamarmik oqaaseqarsinnaanissaat anguniarlugu.

Oqallinnermi ilanngussissutit 40-it sinnerlugit saqqummiussipput. Isummat assigiinngitsut saqqummiunneqareersullu, aalajangiunneqarpoq suliaq oqallinnerlu ingerlaqqissasoq ukioq 2026-mut ataatsimeersuarnissap tungaanut.

Ilaasortanit ilaasortaaffigineqartumik ataatsimiititaliaqarnissap pilersinneqarnissaanik misiliuteqarnissap aalajangiiffigineqarnera

Tulliatut oqallisigineqartoq tassaavoq sulersuisut innersuussutigisimasaat – ilaatigut Kodap piginneqqaartussaatitaanermut aningaasaliissutinut atasumik ilanngaateqartarnermut politikki (kulturikkut aningaasaliissutinut ilanngullugit), Kodap aningaasaliiisarnermut politikkia, Kodap piginneqartussatitaanermut aningaasaliisaliisarneranut politikki, taavalu Kodap aningaasanut atunngitsuukkanik atuisinnaasinnaaneranut politikkia.

Siulersuisunit innersuussutaasut tamarmik amerlanerussutilinnit akuersissutigineqarput.

Tulliani ilaasortat siunnersuutaannik taasinerit ingerlanneqarput. Siunnersuut ataaseq ingerlaqqippoq, tassalu immikkut ukiup ataatsip iluani misileraatitut ingerlanneqartussaq, ilaasortat siunnersuisoqatigiiffiat. Siunnersuuteqartup oqaaseqataa malillugu siunnersuisooqatigiiffik aqqutigalugu ilaasortat akunneranni taavalu Kodap siulersuisuinut aqqut qanillisarniarneqarpoq taamaalilluni piviusunut oqallinnerunissaq anguniarlugu.

Siunnersuut saqqummiunneqarpoq Troels Abrahamsen, Ida Hummelgaard aamma Jonas Bark-imit – ataatsimeersuartunillu akuersissutigineqarluni. Maanna siulersuisut aalajangiisussanngorput qanoq misileraaneq ingerlanneqassanersoq.

Aamma Koda-p nakkutilliisussanik qinersisoqarpoq (kritiske revisorer) toqqaagaappullu: Anja Følleslev, Morten Olsen, Finn Olafsson tamarmik qinerneqaqqillutik ingerlaqqittut.

Ataatsimeersuarnermit imaqarniliaq aqutsisumit akuerineqareerpat, ilaasortat tamamik imaqarniliaq pissarsiariniarsinnaavaat ugguuna saaffiginninnikkut: [email protected] imaluunniit [email protected]