Foto: Maria Louise Reichardt
Legatinut allaffik pillugu siunnersuut amerlanerussuteqaraluartoq itigarpoq
Ataatsiumoorussatut legatinut allaffik pillugu Kodap siulersuisuinit amerlanerussutilinnit siunnersuut amerlanerussuteqaraluarluni akuerineqanngilaq. Paarlattuanik siulersuisuni ilaasortanut atuuffittut piffissap killilernissaa pillugu siunnersuut akuerisaavoq. Tamakku saniatigut DJ Encoretut ilisimaneqartoq, aamma peqatigiiffimmi Autorimi allattoqarfimmi siusinnerusukkut pisortaasimasoq Andreas Hemmeth, aamma saqqummersitsisarfimmi, aamma nipilersornikkut ingerlatseqatigiiffimmi GL Musicimi pisortaq pilersitseqataasorlu Lasse Lindorff siulersuisuni ilaasortanngorlutik qinigaapput.
Amager Biomi Koda pingasunngorneq 29. april ataatsimeersuarpoq. Saqqummersitsivimmit inuk siuttoq, Loui Törnqvist tikilluaqqusivoq, aammalu ilaasortani demokratiimik nukittuumik attanneqarluni Kodap peqatigiiffiunera tikilluaqqusinermini oqalugiaammini erseqqissaavigaa.
”Naggataagut Koda tassaavoq ilissi. Ilaasortanit tusintilippassuarnik tunuliaqutaasunit Koda inernerisaavoq. Tassaavoq tamanna uagut nukittussusitsinnik, aamma akuerisaanitsinnik tunniussisoq. Nipilersuutissinnik atuisullu isumaqatiginninniaraangatta. Politikerinik oqaloqateqarlutalu kikkut tamarmik oqallinneranni peqataagaangatta – maani aamma nunat tamalaani. Nunarsuarmi tamarmi pisinnaatitsissutinik kattuffiinnik peqateqarluta isumaqatiginninniutinik atsiuigaangatta. Aammalu – soorlu ukiormanna iliuuserisatsitut – tech-imik kiffartuussisarfinnik artorsarnartunik sorsunnernik ingerlataqaraangatta.”
Oqaatsit taakku atornerini 2026-mi Kodap ataatsimeersuarneranut oqaatsinik aniatitaqarnerit toqqammavigisallu inissinneqarput.
Inuup siuttup nalunaarutaa: AI-mit tillinniarnermut angisuumut ataatsimoorussatut sorsunneq
2025-mut nalunaarummini ukiumit pereersumit inernerisat malunnarnerpaat, pisoqarnerit, aamma ingerlatariniakkat pillugit takkussuussimasunut paasisaqartitsiniarnermik Loui Törnqvist malitseqartitsivoq. Aammalu AI-mit sullissivinnit artukkiinerit sakkortusiartorfigisaanni piffissami toqqammavinnik nukittuunik isumannaariniarnerit aamma naapertuulluartumik akiliuteqartarnerit sorsuutaarpiarnerat siulersuisuni ingerlatariniakkani pingaarnerpaasimanerat Loui Törnqvistip oqaluttuarai.
2025-mi novembarimi amerikamiut AI-kkut nipilersornermik sullissivissuanut Suno’mut Kodap eqqartuussivitsigut suliassanngortitsineranik aallaaveqarluni toqqammavinnik torersunik qularnaarisoqarnissap aalajangiilluinnarnera Loui Törnqvistip aalajangerpaa, taamaalilluni aamma siunissami inuit nipilersuutinik pilersitsisinnaallutillu aningaasarsiaqarsinnaanissaannut tunngaveqartuassammat.
Tassaavoq paatsuugassaanngivissuttut tillinniarneq,” Loui Törnqvist oqarpoq, nangillunilu: ”Nunat tamalaani ’tech-gigantit’ (teknologiimik atugaqarlutik iluanaaruteqarnerpaat) angisoorsuit suliaqarfigisatsinnit aningaasanik, kultureqarnermik anersaamillu milluaallutik piiaanissaat akuerissanngilarput, akuerisinnaanngilarpullu. Taamaattumik Suno’tut ittumut tech-gigantimut pakkiinissaq pisariaqarpoq. Aammalu taamaaliornissamik politikerit iliuuseqartissavavut. Teknologiip nutaap akerliuffiunera tamaani pineqanngilaq. Taamaattuunngilagut. Kisiannili teknologiikkut allanngoriartorfik ilutsikkut akisussaaffilittut, aningaasaqarnermilu piujuartitsisutut pissanerat sorsuutiginiaratsigu, tamaani nipilersuutip pigisap atorneranit eqqumiitsuliortutut naapertuuttumik akilerneqartarneq pisassalluni
- Loui Törnqvist
Eqqartuussivikkut suliassanngortitsinermut atatillugu Kodami ilaarsortat tamarmik assut tapersersuinerat pillugu Loui Törnqvistip nalunaarutini naggasiutigaa:
”Tassaavoq sorsuffik peqatigiilluta ingerlatarisarput. Taamaattumik assut qutsaviginnillunga inaaruteqarniarpunga. Nipilersuutissinnut qujanaq. Pimoorussinissinnut angisuumut qujanaq! Aamma Kodamik, nunarsuarmi aqutsisarnikkut ingerlatsivittut pitsaanerpaanngortitaqarnissinnut qujanaq.”
Ukiumut naatsorsuutit, aamma tamanik takunnissinnaanermut nalunaarummik akuersissuteqarnerit
Tamatuma kingornatigut oqaluuserisassani pingaarutillit arlallit tullinnguupput, ilanngullugu ukiumut naatsorsuutinik aamma tamanik takunnissinnaanermut nalunaarummik akuersissutit, kiisalu ingerlataqartutut aamma saqqummersitsivinni ilaasortanik, sinniisussanillu Kodap siulersuisuinut qinersinerit.
Oqaluuserisassani siulleq, Kodap ukiumut naatsorsuutaanik aamma tamanik takunnissinnaanermut nalunaarummik akuersissuteqarnerit Kodap pisortaanit, Gorm Arildsenimit saqqummiunneqarput, taannalu ukiumi naatsorsuutit oqaatsit makku atorlugit eqikkarpai:
Pingaarnertut isigalugu inernerisaq tamatta tulluusimaarutigisinnaasarput kingumut qiviaannarsinnaavarput. Tassaavoq inernerisaq nipilersornerup nukittuutut inissisimaffianik takussutissiisoq, aammalu ilaasortatta nipilersuutaasa piliarisaatut aningaasaqarnermi, aamma inuiaqatigiinnut tunngasutut naleqassutsitut takussutissiaa.
- Gorm Arildsen
Aamma 2025-mi Kodamit ilaasortat katillugit 32.980-it akiliutinik pissarsisimanerat Gorm Arildsenip oqaluttuarisinnaavaa. Ukiup siulianut naleqqiullugu ni procentinik qaffariarneq – aammalu 2013-imiilli marloriaatip sinnera.
Ukiumut naatsorsuutit aamma tamanik takunnissinnaanermut nalunaarut peqataaqataasunit assut tapersersorneqarlutik akuerineqarput.
Kodap ukiumut naatsorsuutaa uani nassaariusk
Siulersuisunut ilaasortat nutaat qinigaasut
Oqaluuserisassani tullinnguuttoq tassaavoq siulersuisunut qinersineq, tamaanilu siulersuisuni inissisimaffinnut marlunnut arfineq-pingasut qinigassanngortipput – inissisimaffimmi siulleq ataatsimeersuartut qinigaattut ingerlataqartutut ilaasortatut inissaq, aamma inissisimaffimmi tulliusoq ataatsimeersuartut qinigaattut Kodami siulersuisuni saqqummersitsivimmit ilaasortaq. Taakku saniatigut sinniisuuffittut inissisimaffinnut pingasunut qinersisoqarpoq.
Qinigassanngortittut taakku takukkit
Qinigaanissaminnut qinigassanngortittut ataasiakkaarlutik tunngaviliinerisa kingornatigut qinersisoqarpoq.
Qinersinermi inernerisap nassataraa Kodami siulersuisuni ingerlataqartutut ilaasortatut nutaatut Andreas Hemmethip qinigaanera, saqqummersitsisarfinnit ilaasortatut nutaatut Lasse Lindorffip qinigaanera, ingerlataqartutulli sinniisututut Bjørn Christiansen qinigaaqqilluni.
Taamaattumik Kodap siulersuisui maannakkut ilaasortanit qulingiluanit tullinnguuttunik inuttaqalerput:
- Loui Törnqvist (saqqummersitsisarfimmit sinniisoq)
- Ole Dreyer (Nipilersuutinik saqqummersitsisartunit siulersuisuni siulersuisoq)
- Juliana Hodkinson (DKF-imit arnaq siuttoq)
- Lasse Matthiessen (Autorimut inuk siuttoq)
- Tobias Stenkjær (DPA-mut inuk siuttoq)
- Lasse Lindorff (saqqummrsitsisarfimmit sinniisoq)
- Bjørn Christiansen (ingerlataqartunut sinniisoq)
- Pernille Bévort (ingerlataqartunut sinniisoq)
- Andreas Hemmeth (ingerlataqartunut sinniisoq)
Legatinut allaffik nutaaq pillugu siunnersuut pisarialittut amerlanerussutinik pissarsinngilaq
Unillatsiarnerup kingorna Kodap kultureqarnermut aningaasaatai atorlugit Kodap siulersuisuisa amerlanerussutillit saqqummiussarisaannik legatinut allaffimmut nutaamut, ataatsimoorussamut siunnersuut pillugu saqqummiussaqartoqarlunilu kingornatigut oqallittoqarpoq.
Siunnersuummi pingaarnerutitat, siulersuisuni amerlanerussutillit tunngavigititaat saqqummiullugit Loui Törnqvist aallarniivoq. Tullinnguuttutut oqalliffimmi amerlasuunik saqqummiussaqartoqarpoq, tamaanilu siunnersuutip taasissutaanerata tikinnginnerani isummat aalajangiussimasallu oqallissutaapput.
Tamaani legatinut allaffimmut nutaamut, ataastimoorussamut siunnersuummut 53 procentit anngaallutik taasipput, Kodalli malittarisassiaani allannguinissamut 2/3-inik taakkuninnga pisariaqartitanut naammanngillat, taamaalillunilu siunnersuut akuerineqanngilaq.
Siulersuisuni ilaasortanut atuuffittut piffissap killilersimanissaa pillugu siunnersuutip akuersissutaanera
Oqaluuserisassani tullinnguuttoq ukiunut ataqatigiissunut annerpaatut qulinut siulersuisuni ilaasortanut atuuffittut piffissap killilersimanissaa pillugu siulersuisunit siunnersuut pillugu tunngavoq. Oqallinnerup kingornatigut siunnersuut akuerineqarpoq. Malittarisassiani allannguut pineqarmat siunnersuut Kodami immikkut ittutut ataatsimeersuarnermi 28. maajimi taasissutigineqassaaq.
Tamatuma kingornatigut Kodamit ilaasortanit ilaasortatut siunnersuutinik arlalinnik ataatsimeersuarneq isummertussaavoq. Taakkunanit arlaannaallunniit akuerineqanngillat.
Inassutaasut siunnersuutillu tamaasa atuakkit
Ataatsimeersuarnermit imaqarniliaq aqutsisumit akuerineqarpat Kodami ilaasortat uunga saaffiginninnerminni imminnut nassiutsissinnaavaat: [email protected]