Naluinaarut nutaaq

Koda aamma IFPI tamarmik immikkut politikikkut iliuuseqartoqarnissaa piumasaraat, danmarkimi nipilersortuunerup nukittuujuarnissaa ataavartuunissaalu qulakkeerumallugu. Tamanna piginneqqartussaateqarnermik suliaqartuusut Koda aammalu nipilersortartut suliffeqarfiini sulisut kattuffeqarfiata IFPI-p nlaunaarusiaanni atuarneqarsinnaavoq.

Danskit nipilersortartuusut silassorissuusiaq (AI) pissutigalugu aningaasatigut sakkortuumik annaasaqarfiussangatinneqalerpoq

Nalunaarusiami saqqummiunneqartumi HBS Economics-imit suliaasumi, CISAC-ip (nunarsuarmi pisinnaatitaaffinnik isumaqatigiissuteqartartut) nalunaarsuaiaani assingusumik misissueqqissaarneranik aallaaveqartumik atuarneqarsinaasumi ersarissumik takutinneqarpoq AI-p ineriartortornera sunniiteqarlutsitsisumik unammilleqatigiinnermilu naligiinngitsunik pissutsinik pilersitsisoq: inuit pilersitaat akerliannguullugu AI-mik pilersitat akornanni. Tamanna sivisuumik taamatut ingerlaannassappat danskit nipilersornermik suliffeqarfissuaqarneranni isertitatigut annertuumik ajoqusiisinnaasoq.
2030-miik ukioq ataasiakkaarlugu nalilerneqarpoq AI-mik pilersitat kingunerannik erinarsuutinik ukiumut 2 milliardi koruuniusinnaasunik annnaasaqartoqartalerumaartoq – tassa kaaviiartitat 28%-iata naliganik annaasaqarnissaq pisimassasoq.

Tamatumunnga ilanngullugu, AI atuisut akuersissuteqaqqaaratik danskit saqqummersitaat atorneqarsimapput pisinnaatitaaffimminik illersorneqartut atorlugit akileeqqaaratik atungaanneersut.

Koda aamma IFPI: AI ineriartortariaqarpoq akisussaassuseqartumik – eqqumiitsuliortut pisinnaatitaaffiinik ataqqinninnermik aallaavilimmik

Nalunaarusiap saqqummeqqammisoq aallaavigalugu Koda IFPI-lu immikkut ersarissaapput AI unitsinneqarnissaa anguniarneqanngimma, kisianni ineriartortinneqarnissaa akisussaassuseqartumik, ersarissumik aamma aningaasarsiaqartitsinermillu kinguneqartariaqarmat.

Koda-mi inatsisilernermi politikkikkullu pisortaq, Nicky Trebbien, oqarpoq:

“Nalunaarusiami kisitsisit annertorujussuit takutinneqarput. Tamanna pissuteqarpoq AI atorlugu sullissiviusut sivisuumik ilinniartinneqarsimasut nipilersornermik pilersitsisartut akuerissuteqarteqqaarnagit akissarsiteqqaarnagillu.AI atorlugu nipilersuusioartitsisalernerit pilersinneqarput inuit nammineq erinarsugaannik aallaaveqarlutik, pilersitsisut akilernagit, taavalu inunnut isertitaqarfiusussaagaluaq mangiarlugu nungusarpaat. Tamanna eqqunngitsuliorneruvoq pisuserlutaavoq aammalu eqqunngitsumik unammillernerulluni” oqarpoq Nicky Trebbien, nangillunilu:

“Ullumikkut aningaasarsiornerup sisamaarterutaa sinnerlugu piuneerutsinneqassappat – taava nipilersornermik aningaasarsiornerput tamarmik piuneerutsinneqassaaq, ajornarnerulissaaq nipilersortartutut inuussutissarsiuteqarsinnaaneq,siunissami nipilersuutit pilersinneqartalissapput techinik suliffeqarfissuit, inuit namminneq misigissutiminik oqaluttuartarsinnaasunit aallaaveqanngitsut. Tamanna eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinni soorlu Danmarkitut ittuni akuersaarneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik politikkikkut massakkut iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq, AI atorlugit sullissiviit sinaakkusarluarneqartariaqarput nipilersortartuuneq pitsaanerulersinniarlugu aammalu danmarkimi nipilersortartuunerup aningaasarsiornera illersorniarlugu,” oqarpoq Nicky Trebbien.

IFPI Danmarkimi Kommunikations- og Public Affairs direktøri, Rikke Johan Bak, oqarpoq:
“Nalunaarusiap uuma aatsaat iluamik uppernarsarpaa AI-p pilersitaanik danmarkimik nipilersornikkut aningaasatigut isertitaqarsinnaanerup aarlerinartoqalerneranik. Nalunaarusiaq siunissami pisussanik ernumasaarutaangilaq massakkullu piviusut aallaavigalugit nalunaarutaapput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq, akisussaassuseqarluta AI ineriartortinniassallugu, nipilersortartut pisinnaatitaaffiinik ataqqinnilluta – taamaanngippat danmarkimit nipilersornikktu aningaasatigut kaaviiaartitattunngavii aserorneqassanngippata,” oqarpoq Rikke Johan Bak.

Danmark siuttuusariaqarpoq

Nalunaarutip inerniliussaa aallaavigalugu Koda aamma IFPI kaammattuipput generativ AI pillugu ersarissunik akisussaassusilimmilælu sinaakkusiisoqassasoq. AI unitsinniarsarineqanngilaq, kisianni artisteqqumiitsuliortut pisinnaatitaaffinnik ataqqinnittumik aningaasarsiornikkullu nungusaataanngitsumik ineriartortoqarnissaa isumannaarumallugu.

Koda aamma IFPI kaammattuipput Danmarkimi naalakkersuisut EU-mi siulittaasuuneq atorluarlugununani ilaasortaaffiusuni aamma sinaakkusiortoqassasoq, ilaatigut AInik inerisaasunit piginneqqaartuusunit explicit rights, tassa ersarissumik akuersissuteqaqqaarnikkut atorneqarsinnaanissaat aatsaat pisassasoq, AInik sungiusaatillutik nipilersuutit suminngaanneersut atornerlugit ammasumik nalunaaruteqartoqartarnissaa. Nipilersuutinillu sumi tamananituut atuisoqassatillugu isumaqatigiissusioqqaartoqartarnissaa, atuinermi naammaginartumik akileeqqaartoqartarnissaa.

Septemberip 18-ani Kulturministerip pilersaarutigaa konferenssi “ophavsret og kunstig intelligens” pillugu ingerlatissallugu. Tassani ekspertit pisinnaatitaaffeqarmillu immikkut ilisimasallik inatsisitigut sinaakkutit unammillernartortaat pillugit eqqartueqatigiissapput, taavalu immaqa siunissami AI aqunneqarnerusumik sinaakkuteqartilernissaa pillugu.

Rapport downloaderuk: “Den økonomiske effekt af generativ AI for den danske musikindustri”